Helmikuu 2019

Tutkimusperustaisia menetelmiä vaativaan erityiseen tukeen

Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten opetus ja kuntoutus edellyttävät vankkaa pedagogista asiantuntemusta ja erityistä pedagogista herkkyyttä. Suuren ammatillisen haasteen edessä opettajille voi herätä monia kysymyksiä ja joskus saatetaan tuntea yksinäisyyttäkin.

Haasteen aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää tieto menetelmistä, jotka tutkitusti edistävät juuri oman kohderyhmän oppilaiden oppimista mahdollisimman tehokkaasti. Yksi TUVET-hankkeen monista tehtävistä on koota ja levittää tutkimusperustaista tietoa vaativan erityisen tuen pedagogista ratkaisuista. Olemme hankkeessa sitoutuneet siihen, että opiskelijoiden, opettajien ja (opettajan)kouluttajien osaamista kehitetään tutkimustyöhön perustuvalla koulutuksella.

Etsimmekö siis taikasauvaa, joka yhdellä heilautuksella ratkaisee kaikki opetuksessa koetut haasteet? Käännämmekö esiin viisasten kiven, joka kertoo miten vaativissa tilanteissa tarvittava opetus ja yhteistyö sujuu aina vain sulavammin? Keksimmekö jotain aivan ennenkuulumatonta uutta opetukseen?

Ei ihan.

Etsimme ja kokoamme yhteen tutkimukseen perustuvaa tietoa tehokkaista opetusmenetelmistä, niin että ammattilaiset saisivat ne käyttöönsä mahdollisimman helposti.  Verkosta tietoa etsiessään saattaa törmätä myös sellaisiin menetelmiin ja ohjelmiin, jotka eivät edistäkään oppimista, tai jotka saattavat olla jopa haitallisia. Vakuuttavalta kuulostavien myyntipuheiden alta voikin paljastua pelkkää tyhjää.

Erityistä huomiota kiinnitämme sellaisiin pedagogisiin ratkaisuihin, jotka ovat Suomessa ehkä uusia, mutta pohtimisen ja kokeilemisen arvoisia. Lisäksi kyselemme opetuksen toteuttajilta mitä sellaisia hyviä käytänteitä ja toimintamalleja on jo olemassa, joista muidenkin olisi mahdollista saada uusia ideoita tai vahvistusta omalle työlleen.

Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka viime kädessä päättävät mitä menetelmiä työssään käyttävät. Päätöksenteko edellyttää, että tieto tieteellisesti testatuista menetelmistä on opettajien saatavilla. Tiedon kokoaminen yhteen paikkaan sujuvoittaa myös monialaista yhteistyötä: kun kaikki puhuvat samoilla käsitteillä, on oman osaamisen jakaminen helpompaa.

Etsiessämme ratkaisuja vaativaan erityiseen tukeen olemme kaikki samalla puolella: opettajat, opettajankouluttajat, opetuksen monialaiset toimijat ja tutkijat. Yhteisenä tavoitteenamme on jokaisen oppilaan paras mahdollinen oppiminen ja sujuva koulunkäynti. Se on vaativa työ, mutta ennen kaikkea yhteinen työ.

 

Elina Talja, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Raija Pirttimaa, dosentti, Jyväskylän yliopisto

 

 

 

Tammikuu 2019

TUVET-hankkeen lähtökohtia

Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on saanut paljon positiivista huomiota maailmalla. Menestyksen taustalta on tunnistettu useita tekijöitä ja yhden niistä on arvioitu olevan oppilaiden saama joustava tuki varhaiskasvatus- ja kouluvuosien aikana. Oppilaan oikeutta tukeen linjataan muun muassa perusopetuslaissa, jonka 4 § 1 momentin mukaan ”oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä”. Valtioneuvoston asetus 422/2012 täydentää perusopetuslakia ja sen 4 § mukaan ”koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet niin, että huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.”

Käytännössä oppilaiden tarvitsemaa tukea tarjotaan kolmiportaisesti, vaikkei laki varsinaisesti linjaa tuen antamisen muotoa. Kolmiportaisessa tukimallissa yleistä tukea annetaan oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Mikäli tehostetun tuen toimenpiteet eivät ole riittävät, oppilas voi saada erityistä tukea. Vaikka kolmiportainen tukimalli luo selkeän raamin tuen järjestämiselle, peruskoulussa on arvioitu olevan vuosittain noin 10 000 oppilasta, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea. Vaativaa erityistä tukea tarvitseva oppilas voi olla minkä tahansa kolmiportaisen tuen piirissä, mutta joka tarvitsee moniammatillista ja usein myös intensiivistä tukea oppimisen tueksi. Vaativa erityinen tuki ei ole siten neljäs tuen taso vaan keino, jolla voidaan annettavaa tukea tehostaa lapsen tarpeita vastaavaksi.

Vaativa erityinen tuki-käsite otettiin käyttöön Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä̈ tutkimus- ja kehittämishanke VETURIssa (2011-2015), jossa kehitettiin ja selvitettiin peruskoulussa annettavaa opetusta ja oppilaiden tukea. Vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän, jonka työskentelyn lopputuloksena syntyi Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa -raportti. Raportissa linjataan toimenpiteitä, joilla voidaan vastata vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin entistä paremmin. Raportissa esitetään monia kehittämisehdotuksia, joista TUVET-hankkeessa keskitytään erityisesti vaativaan erityiseen tukeen liittyvän sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen moniammatillisten yhteistyön joustavoittamiseen sekä opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen.

Nelson Mandela on joskus todennut, että koulutus on voimakkain ase, jolla voimme muuttaa maailmaa. Me TUVET-hankkeessa uskomme myös tähän. Kouluttamalla tulevia ja jo työssä olevia opettajia ja muita ammattilaisia voimme parhaiten kehittää tukea, jota vaativaa erityistä tukea tarvitseva lapsi tarvitsee kasvaakseen ja oppiakseen.

Eija Kärnä, professori, hankkeen vastuullinen johtaja, Itä-Suomen yliopisto

 

Alla olevalla tallenteella Aino Äikäs (yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto) kertoo vaativan erityisen tuen käsitteestä:

Tutustu myös tallenteella mainittuun OKM:n kehittämisryhmän loppuraporttiin:

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa