Marraskuu 2019

Mistä on hyvä yhteistyö tehty?

Hyvä ja toimiva yhteistyö ei ole itsestäänselvyys. Olemme kuluneen lukuvuoden aikana työstäneet täällä Helsingin yliopistossa projektia, jossa tarkastelemme vastikään avatun alakoulun toimintakulttuuria ja toimintakulttuurin muutosta. Koulun kantavana teemana on henkilökunnan yhteistyö.

Olemme haastatelleet koulun opettajia, ohjaajia, johtoa sekä oppilaita. Lisäksi olemme keränneet henkilökunnalta kyselyaineistoa ja havainnoineet koulun arkea oppitunneilla. Tämä blogikirjoitus perustuu koulun henkilökunnan ajatuksiin yhteistyöstä.

Kysyimme koulun henkilökunnalta lukuvuoden alkaessa, kuinka tärkeänä he pitävät yhteistyötä ohjaajan, luokanopettajan, erityisluokanopettajan, erityisopettajan ja huoltajan kanssa. Vastaukset annettiin asteikolla 1–5 (1: ei lainkaan tärkeä, 5: erittäin tärkeä). Kaikissa kyseisissä kohdissa vastausten keskiarvo oli reilusti yli 4, eikä kukaan antanut näille kysymyksille arvoja 1 tai 2.

Hyvä alku siis! Yhteistyötä ollaan selvästi valmiita tekemään, siihen suhtaudutaan positiivisesti ja se koetaan tärkeäksi.

 

Miksi yhteistyötä tehdään ja miksi se koetaan tärkeäksi?

Koulussa yhteistyöllä voi olla useita tavoitteita. Parhaimmillaan siitä hyötyvät niin henkilökunta kuin oppilaatkin, usealla eri osa-alueella. Yhteistyön tavoitteista on tärkeää keskustella ja luoda jonkinlainen yhteisymmärrys.

Eräs ohjaaja kuvasi tavoitettaan yhteistyölle seuraavasti: 

”No minusta se tavote on just se et me saadaan sinne luokan ilmapiiriin semmonen hyväksyvä ja positiivinen ja lapset saa siitä semmosta malliesimerkkii miten kuuluu toimia toisten ihmisten kanssa.”

Yhteistyön tavoitteena voi myös olla antaa oppilaille mahdollisuus tutustua toisiin oppilaisiin ja ylipäätään erilaisiin ihmisiin. Parhaimmillaan tämä voi johtaa uusien merkittävien ystävyyssuhteiden syntymiseen, kuten eräs erityisluokanopettaja kuvasi.

Tärkeä tavoite on tehdä yhteistyötä koulussa ”nimenomaan oppilaslähtöisesti — oppilas edellä”, kuten yksi ohjaaja kuvaili.

Useat vastaajat toivat esille sen, miten suuri merkitys yhteistyöllä on oppilaiden kannalta. Erään luokanopettajan mukaan henkilökunnan tehtävänä on yhdessä miettiä ”millai parhaiten saatais kaikki asiat järjestymään ja miten se olis viisainta toteuttaa näillä raameilla mitä meillä on nyt annettu. Et miten me saatais se oppilaitten kannalt mahdollisimman sujuvaks?”

Yhteistyö voi myös merkitä ”oman työkuorman helpottumista, kun talossa on paljon eri alojen osaajia ja tiedon sekä taitojen jakajia.” Onnistunut yhteistyö voi mahdollistaa uusien työtapojen löytämistä. ”Siis kehittää sellaisia tapoja, joita ei vielä ole.”

 

Mitä keinoja, tapoja ja resursseja onnistunut yhteistyö edellyttää?

Onnistunut yhteistyö edellyttää koulun henkilökunnan mukaan avointa ja rehellistä keskustelua, joustavuutta, inhimillisyyttä sekä toisen arvostusta.

Esimerkiksi erään luokanopettajan mukaan hyvä yhteistyö on sitä, että ”keskustellaan avoimesti kaikista asioista ja kaikki joustaa tarpeen mukaan joka suuntaan ja hyvin semmonen sovitteleva ja yritetään päästä yhteiseen lopputulokseen”. Eräs ohjaaja kuvasi puolestaan hyvää yhteistyötä seuraavalla tavalla: ”Hyvä yhteistyö on työkavereiden kanssa että sä pystyt luottamaan siihen toiseen henkilöön. Ja hyvä keskustelutaito tietenki ja huumori on se mikä on hyvä valttikortti. Ja positiivinen mieli.

Työskentelyilmapiiri on keskeinen osa onnistunutta yhteistyötä. Henkilökunnan positiivinen asenne voi myös keventää työtaakkaa, mitä kuvaa seuraava vastaus:

”Henkilökunnan asenne on hyvä, aina saa apua, jos tarvitsee!”

Myös johdolla on keskeinen rooli työskentelyilmapiirin luomisessa. Positiivista ilmapiiriä edistävät esimerkiksi henkilökunnan kuunteleminen ja konkreettisiin huoliin vastaaminen, toimiva tiedonkulku sekä työntekijöiden arvostaminen.

Fyysiset tilat helpottavat osaltaan yhteistyön toteuttamista. Esimerkiksi lähekkäin sijaitsevat luokat ja useat käyttötarkoitusta varten muunneltavat tilat helpottavat yhteistyötä. Valmiissa koulurakennuksessa tiloja ei kuitenkaan voi niin vain muuttaa, vaan joudutaan työskentelemään niissä puitteissa, jotka milloinkin ovat saatavilla. Havainnoimassamme koulussa ollaan hyvässä tilanteessa, sillä luokkien välinen yhteistyö on huomioitu jo koulurakennuksen suunnitteluvaiheessa.

Hyvä yhteistyö vaatii koulun henkilökunnalta aikaa. Aikaa tarvitaan niin suunnitteluun, asioista sopimiseen, toteuttamiseen kuin tutustumiseenkin. Halua erilaisten yhteistyömallien kehittämiseen voi olla enemmän, kuin mitä käytettävissä oleva suunnitteluaika mahdollistaa. Kiireen keskellä yhteinen suunnitteluaika on kultaakin kalliimpaa!

 

Mistä on siis hyvä yhteistyö tehty?

Motivaatiosta ja ajasta,

toimivista työtavoista,

resursseista ja tiloista,

myönteisistä asenteista,

tiedostetuista tavoitteista,

työkavereista ja oppilaista.

 

Kiitos kaikille yhdessä tekijöille!

 

TUVET-hankkeen Helsinki-tiimiläiset

Satu Peltomäki ja Veera Rautiainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.