Joulukuu 2020

Miksi, oi miksi?

Suomalaista koulua pidetään erinomaisena – varsin hyvästä syystä. Ovathan lasten ja nuorten oppimistulokset olleet vallan hyviä erilaisissa vertailuissa. Tasa-arvoisena ja korkealaatuisena pidetty koulutusjärjestelmämme kiinnostaa jopa kansainvälisenä vientituotteena Kiinaa ja arabimaita myöten. Opettajamme, arvostetut kansankynttilät, ovat yliopistokoulutuksen suorittaneita ammattilaisia. Opettajan työ on määritelty vaativaksi, tietointensiiviseksi ja akateemiseksi asiantuntija- ja ihmissuhdetyöksi (Husu ja Toom 2016), jollaiseksi sen jokainen opetustyötä tehnyt hyvin tunnistaakin.

Vaativan ja monivuotisen koulutuksensa pyörteissä opettaja on saanut myös sukeltaa tieteen maailmaan viimeistään pro gradua työstäessään. Voisi olettaa, että tuolloin syntyisi pysyviä lämpimiä tunteita tutkittua tietoa kohtaan ja tutkimusperustaisten mallien ja menetelmien valinta ja käyttö olisi tatuoitu pysyvästi opettajan mieleen.

Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että tiedeyhteisön opit jäävätkin vain siirtokuviksi, jotka haihtuvat arjen kiireessä jonnekin taka-alalle. Pedagogisten metodien ja mallien toteuttaminen muuttuu rutiininomaiseksi toistoksi tai siitä tulee sattumanvaraista ja summittaista.

Opetus saattaa toki onnistua kohtuullisesti valmiiden oppimateriaalien tuella ja joskus myös ”mutu”-tuntumalla.  Opettajan arjen työkalupakissa pitäisi kuitenkin kikkakolmosten lisäksi olla tutkittuun tietoon perustuvia kovia aseita, jotka varmistavat pedagogisten valintojen oikeellisuuden ja vaikuttavuuden. Tällöin luultavasti osattaisiin paremmin vastata myös Miksi –kysymyksiin: miksi valitsit tämän menetelmän, miksi käytät juuri näitä materiaaleja jne.

Joissakin kouluissa tutkimustulosten ja erilaisen tilastotiedon hyödyntäminen koulunpidossa on tuttua. Tätä tavoitellaan myös Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjauspalveluissa ja toimipisteiden kouluissa.  Pyrimme pitämään tutkimusperustaisuutta yhtenä työmme peruslähtökohtana linkittäen sitä arjen tekoihin ja pedagogisiin valintoihin. Tätä vahvistamaan olikin hienoa saada TUVET-hankkeessa tuotetut uunituoreet Tutkimusperustaiset opetusmenetelmät vaativassa erityisessä tuessa– teokset.

Esimerkiksi Jyväskylän toimipisteessämme Onervassa teokset otettiin heti käyttöön ja alettiin soveltaa niiden antia. Työskentely jatkuu kevätlukukaudella niin, että jokainen opetuksen tiimi perehtyy tarkemmin yhteen valitsemaansa tutkimukseen ja raportoi muille tiimeille, miten hyödyntää tutkimuksesta saatua tietoa käytännön opetus- ja kasvatustyössä. Tarkempaan tarkasteluun ovat päätymässä mm. Mika Paanasen ”Itsesäätely oppimistilanteissa” ja Kristiina Lappalaisen & Erkko Soinnun ”Vahvuuksia tunnistamalla käyttäytymisen ja tunteiden hallintaan koulussa”.

Itsesäätely ja vahvuuspedagogiikkaa ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin juuri tämän ajan koulussa kaivataan tukea. Tutkimukseen perustuvan tiedon pitäisi olla helposti saavutettavaa.  Kiitos TUVET-hankkeelle tukimateriaalista, jonka avulla arjen ammatillista työkalupakkia on hyvä täydentää ja päivittää.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri (www.valteri.fi) on saanut olla mukana TUVET-tutkimus-hankkeessa osatoimijana. Valteria ja TUVETia yhdistävä nimittäjä on vaativan erityisen tuen VIP-verkosto, johon molemmat tiukasti kytkeytyvät: TUVET tutkimuskohteensa ja Valteri operatiivisen toimijaroolinsa vuoksi.

Toivotamme rauhaisaa joulun aikaa ja valoisaa tulevaa vuotta!

 

Terhi Ojala, hanke- ja koulutuspäällikkö & Anne Korhonen, rehtori

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.