TUVET- hankkeeseen osallistuminen graduntekijän näkökulmasta
Sain mahdollisuuden osallistua TUVET-hankkeeseen graduntekijänä ja tutkimusavustajana keväällä 2019 ja tartuin haasteeseen innostuksen ja jännityksen sekaisin tuntein. Pidin tärkeänä TUVET- hankkeen tehtävää tukea vaativan erityisen tuen järjestämistä tuomalla tutkimusperustainen tieto näkyvämmin koulun arkeen. Vaikka työkokemukseni erityisopettajana perustuu vielä opintojen ohella toteutettuihin sijaisuuksiin, olen huomannut, että tutkimustieto tuntuu olevan koulun arjessa kaukaisena koettu asia. Odotin hanketyöskentelyltä mahdollisuutta edistää koulun arjen ja tutkimustulosten kohtaamista.
Oman tutkielmani tavoitteena oli moniammatillisen yhteistyön toimintamallin kehittäminen erään suomalaisen peruskoulun oppilashuoltotyön tueksi. Olin todella innoissani siitä, että pääsin kehittämään toimintamallin kaltaista työkalua yhteistyössä koulun ammattilaisten kanssa, sillä heillä on ensikädessä tieto siitä, miten heidän koulunsa moniammatillista yhteistyötä tulisi kehittää. Tutkimusprosessi tapahtui vuoden aikana sykleittäin, joissa toimintamallia kehitettiin, arvioitiin ja muokattiin vastaamaan koulun tarvetta. Työskentelyn aloittaminen jännitti minua yliajattelemiseen saakka. Mitä annettavaa minulla ja tutkielmallani on kokeneille opettajille ja tutkimusyhteisölle?
Jo ensimmäisistä hanketapaamisista huomasin, että hankkeessa vastuussa olevat tutkijat suhtautuivat meihin opiskelijoihin erittäin kannustavasti. Kannustus ja aikaisemmat opintoni vahvistivat itseluottamustani ja tuntui hyvältä huomata, että uskalsin tuoda esiin omia näkökulmiani työskentelyn edetessä. Minun ehdotuksiani myös kuultiin ja hyödynnettiin työskentelyn edetessä. Minulle kehittyi hanketyöskentelyn aikana vahva tunne yhteistyöstä tiimistämme. Sain tukea tutkijoilta ja muilta graduntekijöiltä ja minun mielipiteeni otettiin huomioon. Pikkuhiljaa epäilykseni omasta osaamisestani suli innostuksen tieltä.
Graduntekijän näkökulmasta opinnäytetyön toteuttaminen tutkimushankkeessa on etenkin katsaus tutkijan työhön. Oman gradun kirjoittamisen lisäksi suunnittelin aikatauluja tapaamisille sekä aineistonkeruulle, sovittelin yhteen aikatauluja ja pidin esitelmiä sekä yhteyttä tutkittavien kanssa. Sain arvokasta kokemusta aineistonkeruusta teettämällä useita mittauspisteitä kouluissa oppilaille sekä haastattelemalla koulun opettajia. Sain rutkasti ohjauskokemusta avustaessani oppilaita täyttämään kyselytutkimuslomakkeita, joissa etenkin nuorimpien oppilaiden kannalta vilisi vaikeita käsitteitä. TUVET-hankkeessa toimiessani tein hanketyötä myös TUVET/KTVA//#Paraskoulu-rahoituksen turvin, joka mahdollisti kehittämis- ja tutkimustyön monipuolisesti.
Oma haasteensa oli aluksi myös tutkimuksen tarkoituksen ja etenemisen selostaminen selkokielisesti oppilaille, mutta tämä osoittautui lopulta hyväksi tieteellisen esiintymisen harjoitukseksi. Pääsin hankkeen aikana esittelemään toimintamallin osavaiheita opettajille ja koulun oppilashuoltoryhmälle ja koin esiintymiseni olevan asiantuntevaa ja selkeämpää kuin aikaisemmin. Maailmanlaajuisen pandemian myötä keväällä 2020 kohtaamiset kasvokkain siirtyivät ruutujen taakse ja pääsin kokeilemaan jälleen uutta etänä toteutettujen ryhmähaastattelujen muodossa. Vaikka olin kuvitellut, että olin opiskeluaikana oppinut kaiken tarvittavan eri sähköisistä alustoista kuten officesta huomasin gradun palautettuani tehneeni lapsen kengissä olevaa graafista suunnittelua wordin avulla, oppineeni uuden ajanvaraussovelluksen käytön sekä hionut taitojani zoomissa.
Päällimäisenä hanketyöskentelystä minulle on kuitenkin jäänyt mieleen yhteistyö, johon olen päässyt osallistumaan. Kohtaamiset oppilaiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan sekä tutkijoiden kanssa ovat olleet minulle suuri motivaation lähde tutkielman kirjoitusprosessin aikana, sillä koin työskentelyni vastaavan todelliseen tarpeeseen. Lämmin kiitos pienen tiimimme vastuututkijoille, tutkimusavustajille ja graduni ohjaajalle, kannustuksesta ja tuesta. Tämä kokemus ja saamani tuki ovat kasvattaneet uteliaisuuttani entisestään tutkimuksen tekemisestä kohtaan.
Sinulle opiskelija, joka olet jossain takaraivon sopukoissa pyöritellyt ajatusta pro gradu-tutkielmasta tutkimushankkeessa: Anna mennä vaan! Olitpa kiinnostunut sitten urasta opettajana tai tutkijana, tulet oppimaan molempien ammattien kannalta tärkeitä käytännön taitoja, joiden harjaannuttaminen ei onnistu nenä kiinni tenttikirjassa.
Riina Kovanen, KK, pian erityisopettajaksi valmistuva opiskelija Itä-Suomen yliopistosta