Toukokuu 2021

Yhteistä työtä

 

TUVET-hankkeen voima on kolmen yliopiston ja Valterin yhteistyö sekä vahva linkki VIP-verkoston toimintaan. Siitä olemme hyvin yksimielisiä. Hankeaikana olemme saaneet tilaisuuden tutustua myös siihen miten eri yliopistossa ja erityisopettajien koulutuksissa opetus järjestetään. Yhdessä olemme tarkimmin tietysti perehtyneet siihen miten vaativa erityinen tuki/vaativa tuki tulee esille opetuksessa. Kaikissa kolmessa yliopistossa on opetusta tästä teemasta. Olemme tehneet analyysia siitä mitä opetus pitää sisällään ja mitä palautetta opetuksesta on annettu. Lisäksi olemme tarkastelleet materiaaleja ja suoritustapoja. Hankkeen aikana olemme myös yhteistyössä kehittäneet opintojaksojen sisältöjä ja materiaaleja, vaihtaneet ideoita ja kehitelleet uusia. Yhdessä pohtiminen ja asioiden eteenpäin vieminen on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Kaikesta tästä raportoidaan TUVET:n loppuraportissa. Nyt voinee jo paljastaa, että olemme tulleet siihen tulokseen, että yliopistot voisivat tehdä vielä vahvempaa yhteistyötä saman sisältöisten ja osin myös aivan samoja tavoitteita kurkottelevien opintojaksojen suhteen.

Eri mittaisten yliopistouriemme aikana tasaisin väliajoin on erilaisissa yhteyksissä ollut puhetta yhteisestä erityispedagogiikan perusopintojen kokonaisuudesta. Aihe on jälleen kerran nostanut päätään myös tämän hankkeen aikana. Voisimmeko kenties ottaa mallia psykologian opintojen vakiintuneesta käytännöstä, jossa Psykonetin kautta psykologian perusopinnot ovat suoritettavissa kansallisesti?

Mikäli saman tien emme yhteisen perusopintokokonaisuuden kehittämiseen ottaudu tai ehdi lähteä, voisimmeko rakentaa yhteistä oppimateriaalia ja laittaa ajoittain aika vähäisetkin opetuksen suunnittelutunnit yhteen? Voisimme kenties saavuttaa yhdessä enemmän kuin yksin?

No häviäisikö siinä samalla joka yliopiston omaleimaisuus ja kunkin opettajan oma persoonallinen tyyli? Voisiko enää painottaa omia tutkimuslöytöjään opetuksessa? Joutuisivatko kaikki sulloutumaan samaan, ehkä ahtaaseen muottiin?  Tämmöistä tuskin kukaan haluaa. Toisaalta voisihan joskus, ja useammin, opettaa vaikka yhdessä ja ammentaa tutkimuslöydöksiään yhteisopetuksen keinoin. Eikö se samalla toimisi esimerkkinä tuleville opettajille?

Ehkä voisimme löytää jonkin yhteisen formaatin, niin kuin tv-ohjelmissa. Kyseessä olisi eräänlainen ”runko”, joka olisi toistettavissa ja osin myös muunneltavissa kunkin opintojakson tarpeisiin. Tai ehkä voisimme luoda materiaalia ja sisältöjä verkkoon yhteiseen käyttöön.

Työryhmässämme on myös muisteltu. Parikymmentä vuotta sitten YLE julkaisi tallennesarjan ”Yhteiset lapsemme”, jota oli ideoimassa väkeä monesta eri yliopistosta. Ehkä myös joku teistä lukijoista muistaa tämän? Ammattilaiset Yleltä toteuttivat korkealaatuiset opetusvideot, joissa käsiteltiin monipuolisesti erityispedagogiikan sisältöjä. Sen jälkeen eri yliopistoissa opettajat käyttivät materiaalia haluamallaan tavalla. Muistomme tästä yhteisestä tallennesarjasta olivat hyviä!

TUVET alkaa päättyä, mutta yhteistyö jää elämään, sillä olemme verkostoituneet hienosti! Mainittakoon, että kaikki TUVET:ssa mukana olevat yliopistot jatkavat edelleen HOHTO-hankkeessa, jossa on mukana lähes kaikki opettajia kouluttavat yliopistot. Hyvinvoinnin ja oppimisen tuki opettajankoulutuksessa -hankkeessa vahvistetaan opettajankouluttajien osaamista inkluusiosta ja erityispedagogiikasta. Kurkatkaapa hohdokkaita sivuja https://www.hohto-hanke.net/

Lisäksi TUVET-hankkeesta saamamme opit ja oivallukset jatkuvat ja laajenevat varhaiskasvatuksen kentälle uuden OPH:n rahoittaman koulutushankkeen ”Vaativa tuki varhaiskasvatuksessa” myötä sekä samoja teemoja käsitellään myös ammatilliseen koulutukseen kohdistuvassa koulutushankkeessa ”Vaativaa erityistä tukea -perusopetuksessa ja toisella asteella”. Molemmissa on mukana meitä TUVET:n toimijoita.

 

Kirjoittajat:

Raija Pirttimaa (JY), Aino Äikäs (UEF) ja Henri Pesonen (HY)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.